Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Ruusujuuri - tunturiylänköjen kultajuuri
 
 
Wild Adventures Northin retkikunta törmäsi elokuun 2016 Haltin valloituksellaan useita kertoja ruusujuureen, etenkin Norjan puolella. Kun keräsin sitä mukaani oman käyttööni, valistin samalla retkikuntaamme kyseisen tunturikasvin arvosta. Nyt 8 viikkoa vaelluksen jälkeen uute on vihdoinkin valmista. Mutta mitä on ruusujuuri, miten siitä valmistetaan uutetta ja mihin sitä käytetään? Onko se pelkkää huuhaata vai ihan oikeasti toimiva lääkekasvi? Kun luet tämän esittelyn, tahdot sen jälkeen ehkä itsekin kokeilla.
 

 
HAKEUDU TÄSTÄ MUKAAN SEURAAVALLE HALTIN VALLOITUKSELLE
 

 
Ruusujuuri (Rhodiola rosea) on tunturien kosteikoilla viihtyvä mehikasvi, joka kuuluu maksaruohokasvien (Crassulaceae) heimoon. Sen levinneisyysaluetta ovat Skandinavian ja Venäjän pohjoisossat, Pohjois-Amerikan ja Aasian arktiset vuoristoalueet sekä Alpit. Ruusujuuri on niin sanottu adaptogeeninen yrtti, jonka juurta käytetään ja viljellään lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kasvin juuret tuoksuvat nimensä mukaisesti ruusulle, jonka vuoksi niistä valmistetaan myös hienoja hajusteita. Ruusujuurta käytetään myös koristekasvina ja sen kukkia kankaiden värjäämiseen.
 
 
Kiinan keisarien, Tiibetin munkkien, Pohjolan viikinkien ja Neuvostoliiton kosmonauttien voimarohto
 
Ruusujuurta on käytetty todistettavasti jo lähes 5000 vuoden ajan. Ensimmäinen maininta siitä löytyy vuonna 2697 eaa. kirjoitetusta Keltaisen Keisarin Kirjasta. Kiinan keisarit, jotka etsivät aina pitkän iän ja kuolemattomattomuuden salaisuutta, lähettivät tutkimusretkikuntia Siperiaan keräämään ruusujuurta. Siperialaiset salakuljettivat rohdosta pitkin munaisia Kaukaasian vuoristopolkuja, joissa se vaihdettiin Georgian viineihin, hedelmiin, valkosipuliin ja hunajaan.
 
Siperiassa ruusujuurta käytettiin säännöllisesti, etenkin kylmän ja kostean talven aikaan sairauksien ennaltaehkäisyyn. Mongoliassa sitä käytettiin tuberkuloosin ja syövän hoidossa. Siperian vuoristokylissä ruusujuurta annetaan edelleen pariskunnille ennen avioliittoa hedelmällisyyden lisäämiseksi ja terveiden jälkeläisten takaamiseksi.
 
Ruusujuuri löytyy myös tiibetiläisten munkkien lääkekasvitauluista hyvin keskeiseltä paikalta. Sitä käytetään tiibetiläisessä lääketieteessä edelleen alentamaan kuumetta, parantamaan verenkiertoa ja lisäämään energiaa, sekä keuhkojen ongelmien hoitamisessa, kuten keuhkokuumeessa ja verisessä yskässä.
 
Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kreikkalainen lääkäri ja kasvitieteilijä Pedanios Dioskorides sisällytti ruusujuuren tietosanakirjaansa nimeltä De Materia Medica. Hänen lääkekasveja koskeneet kirjoituksensa olivat suosittuja yli 1500 vuoden ajan ja ne ovat edelleen ajankohtaisia.
 
Kun viikingit löysivät 800-luvulla Islannin, he löysivät samalla myös ruusujuuren. Siitä lähtien he kuljettivat ja käyttivät sitä pitkillä merimatkoillaan, lisätäkseen fyysistä ja psyykkistä voimaa ja kestävyyttä. Se merkitsi heille lähes maagista voimakasvia. Heidän keskuudessaan eli sanonta: "Den man som hade tillgång till rosenrot skulle leva och ha styrka och kraft i tvåhundra år." Vuonna 1755 ruusujuuri sisällytettiin ensimmäiseen ruotsalaiseen farmakopeaan.
 
Ruusujuuren nimi venäjäksi on kultajuuri (Zolotoj Koren). Venäjän keisarikunnassa tsaarin hovi käytti sitä lemmennostattajana. Ensimmäiset ruusujuurta koskevat tieteelliset tutkimukset tehtiin Neuvostoliitossa 1940-luvulla. Tutkijat olivat kiinnostuneita selvittämään ruusujuuren toimivuutta osana urheilijoiden ja myöhemmin myös kosmonauttien ruokavaliota. Kun tutkimustuloksia alkoi syntyä, ruusujuuresta todella tuli kyseisten ruokavalioiden yksi osa. Neuvostoliitto piti tutkimustulokset pitkään salattuna, kunnes lopulta 70-ja 80-luvulla ruusujuuresta julkaistiin valtava määrä tieteellisiä julkaisuja venäjän kielellä. Vuonna 2002 amerikkalaisessa HerbalGram lehdessä esiteltiin venäläisten tutkimusten yhteenveto englanniksi. Ruusujuuri on tänäkin päivänä Venäjän Farmakopeassa virallinen rohdos (Rhizomata et radices Rhodiolae rosea).
 
 
Ruusujuuri modernissa lääketieteessä
 
Ruusujuuresta on eristetty ainakin 140 eri ainetta. Sen sisältämiä vaikuttavia aineita ovat mm. flavolignaanit, flavonoidit, kumariinit, sterolit, laktoonit, cinnemyli ja rosidrini. Lääkinnällisesti tärkeimpiä aineita ovat triandriini, fenyylietaanijohdannaiset (esim. salidrosidi) ja kanelialkoholiglykosidit (esim. rosavin, rosarin ja rosin). Salidrosidia esiintyy muissakin kasvilajeissa, kuten pajussa, mutta rosavinia, rosarinia ja rosinia on vain ruusujuuressa. Myös ruusujuuren sisältämät antioksidantit ovat hyvin voimakkaita. Pohjoisen kovat pakkaset ja valoisat kesäyöt nostavat vaikuttavien aineiden pitoisuuksia kasvissa.​
 
Kuva: Salidrosidin kemiallinen kaavio
 
Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ruusujuurta syöneiden hedelmäkärpästen elinikä piteni peräti 10 prosentilla verrokkiryhmään nähden. Kalifornian yliopiston professori Mahtab Jafari pitää ruusujuurta kiinnostavana tutkimuskohteena myös ihmisen ikääntymisen estämisen kannalta. (Science Daily: Herbal Extract Found To Increase Lifespan).
 
Ruusujuuren väsymystä lieventäviä vaikutuksia testattiin lääketieteen opiskelijoilla, jotka tekivät pitkiä työpäiviä ja yövuoroja. Tutkimuksessa selvisi, että ruusujuurella on selvä väsymystä lieventävä vaikutus ilman raportoituja haittavaikutuksia. (V. Darbinyan, A. Kteyan, A. Panossian, E. Gabrielian, G.Wikman and H. Wagner: Rhodiola rosea in stress induced fatigue – A double blind cross-over study of a standardized extract SHR-5 with a repeated low-dose regimen on the mental performance of healthy physicians during night duty).
 
Toinen saman tyylinen kaksoissokkotutkimus 17-19 vuotialla opiskelijoilla näytti saman tuloksen. Ruusujuuri ryhmällä mitattiin merkittäviä parannuksia seuraavissa testeissä: fyysisen kunto, psykomotorinen, väsymys ja yleinen hyvinvointi. Haittavaikutuksia ei ilmennyt. (A. A. Spasov, G. K. Wikman, V. B. Mandrikov, I. A. Mironova, V. V. Neumoin: A double-blind, placebo-controlled pilot study of the stimulating and adaptogenic effect of Rhodiola rosea SHR-5 extract on the fatigue of students caused by stress during an examination period with a repeated low-dose regimen).
 
Ruusujuuren on myös todettu nostavan fyysistä ja henkistä suorituskykyä 2011 tehdyssä järjestelmällisessä katsauksessa (The effectiveness and efficacy of Rhodiola rosea L.: a systematic review of randomized clinical trials & Just one capsule of Rhodiola is enough to improve your stamina).
 
Armenialais-ruotsalainen tutkimusryhmä kokeili ruusujuuresta saatavan SHR-5-uutteen vaikutuksia 18-70-vuotiaiden masennuspotilaiden hoidossa. Jo kahdessa viikossa huomattiin, että ruusujuuriuute lieventää selvästi masennusta, unettomuutta ja emotionaalista epävakautta. Plaseboryhmässä ei havaittu vastaavia muutoksia. Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan ruusujuuren sisältämä SHR-5 tehoaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen. (V. Darbinyan, G. Aslanyan, E. Amroyan, E. Gabrielyan, C. Malmström ja A. Panossian: Clinical trial of Rhodiola rosea L. extract SHR-5 in the treatment of mild to moderate depression).
 
Ruusujuuren vaikuttavat aineet tehostavat serotoniinin esiasteen pääsyä aivoihin ja tasapainottavat mieleen vaikuttavien välittäjäaineiden toimintaa. Stressi lisää mielihyvään liittyvien hormonien (kuten serotoniinin) tuhoutumista ja ruusujuuri voi auttaa sälyttämään normaalit serotoniinipitoisuudet aivoissa. Tutkimuksissa ruusujuuren on todettu auttavan lievään masennukseen. (Swedish Rhodiola Rosea Extract Effective In Treating Mild To Moderate Depression In New Clinical Trial).
 
Ruusujuuren on havaittu tutkimuksissa lieventävän ahdistuneisuushäiriön oireita (A pilot study of Rhodiola rosea (Rhodax) for generalized anxiety disorder (GAD)). Sen anksiolyyttinen (ahdistusta lieventävä) vaikutus on todettu myös hiirillä (Adaptogenic and central nervous system effects of single doses of 3% rosavin and 1% salidroside Rhodiola rosea L. extract in mice).
 
Ruusujuuren tehoa tutkittiin Ruotsissa 20-55 vuotiailla, joilla oli stressiin liittyvää väsymystä. Sen todettiin vähentävän kortisolin eritystä työuupumuksesta kärsivillä henkilöillä ja nostavan suorituskykyä, erityisesti kykyä keskittyä. Eli ryhmällä joka sai ruusujuurta, oli huomattavasti pienemmät kortisolitasot kuin plaseboryhmällä. (A randomised, double-blind, placebo-controlled, parallel-group study of the standardised extract shr-5 of the roots of Rhodiola rosea in the treatment of subjects with stress-related fatigue).
 
Samat tulokset todistettiin myös Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa testattiin ruusujuuren ja ginkgon vaikutuksia terveisiin ihmisiin. Ruusujuuri- ja ginkgoryhmän kortisolitasot olivat pysyneet samoilla tasoilla kun ennen testiä, mutta plaseboryhmän kortisolitasot olivat nousseet huomattavasti. (Dietary supplement with a combination of Rhodiola crenulata and Ginkgo biloba enhances the endurance performance in healthy volunteers).
 
 
Ruusujuurella on todettu tai uskotaan olevan ainakin seuraavia vaikutuksia:
 
- virkistää / lievittää väsymystä
- kohentaa mielialaa ja tehostaa serotoniinin toimintaa / lievittää masennusta ja alakuloisuutta
- rauhoittaa ja parantaa unen laatua / lievittää ahdistusta, jännistystä, unettomuutta ja emotionaalista epävakautta
- parantaa stressinsietokykyä / lievittää stressiä
- lievittää kuumetta, kipuja, päänsärkyä, krapulaa, vuoristotautia ja sokerinhimoa
- parantaa fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä, liikunnallista koordinaatiokykyä, toimintanopeutta ja lihasten mukautumista kuormitukseen, sekä auttaa palautumaan intensiivisestä urheilusuorituksesta
- parantaa psyykkistä suorituskykyä, tehostaa oppimista, muistin toimintoja, muistiin palauttamiseen liittyviä kykyjä, huomiokykyä ja keskittymiskykyä, kirkastaa ajattelua, parantaa analysointikykyä, arviointikykyä, laskelmontikykyä ja suunnittelukykyä
- edistää tasapainoa immuunijärjestelmän ja keskushermoston välillä, parantaa vastustuskykyä ja auttaa immuunipuolustusta palautumaan virusinfektioista
- lisää sekä miesten että naisten seksuaalista halukkuutta, parantaa miehistä suorityskykyä ja seksuaalista toimintoa miehillä joilla on erektiohäiriö
- parantaa hiusten terveyttä ja kasvua
- auttaa normalisoimaan hypotalamuksen toimintaa
- suojelee rasvoja hapettumiselta
- torjuu viruksia, allergioita, anemiaa, veren hiutaloitumista, tulehduksia, kasvaimia, solujen härskiintymistä, vanhenemista, valtimonkovettumaa, sydämen vajaatoimintaa ja hermoston heikkenemistä / ennaltaehkäisee syöpää, Parkinsonin tautia ja Alzheimerin tautia
- puhdistaa soluja haitallisista jäteaineista
- elvyttää sydämen toimintaa ja tasapainottaa verenpainetta
- tasapainottaa verensokeria ja kolesterolia
- auttaa sopeutumisessa kuumuuteen tai kylmyyteen
 
Ruusujuuriuutteen valmistaminen
 
Ruusujuuresta voidaan valmistaa erilaisia tuotteita, kuten alkoholiuutetta, kuivajauhetta,
kylmäpuristettua öljynestettä sekä jauhetabletteja ja -kapseleita. Alkoholiuute on hyvin säilyvää, koska alkoholi samalla desinfioi uutteesta mikro-organismit. Alkoholiuutetta voidaan helposti valmistaa myös itse. Auringon ultraviolettivalo tuhoaa uutteesta sen vaikuttavia ainesosia, joten uute on tärkeää suojata valolta.
 
1. Pesu
 
Aloitin uutteen valmistamisen pesemällä ensin kasvin juuret juuresharjalla. Varoin rikkomasta niiden pintaa turhaan.
 
 
2. Paloittelu
 
Seuraavaksi pilkoin juuret pieneksi silpuksi, jotta ne kuivuisivat paremmin. Tässä vaiheessa juuria ei kannata enää huuhdella, ettei niiden tärkeät ainesosat huuhtoudu viemäriin.
 
 
3. Kuivaus
 
Annoin juurisilpun kuivua muutaman päivän ajan normaalissa huoneenlämmössä. Kuivausprosessia voi nopeuttaa laittamalla juuret muutamaksi tunniksi kuivuriin tai kevyesti lämmitettyyn uuniin. Kuivauksen jälkeen juurisilppu painoi 19 grammaa.
 
 
4. Hienontaminen
 
Kuivauksen jälkeen hienonsin juurisilppua morttelissa. Tämä vaihe ei ole pakollinen, mutta se tehostaa uuttamista.
 
 
5. Alkoholiseoksen teko
 
Seuraavaksi sekoitin kuivatun juurisilpun alkoholin sekaan. Käytin suomalaisten ruusujuuri-viljelijöiden ohjeita (linkki ohjeisiin), jonka mukaan 10g kuivaa ruusujuurta uutetaan 2 dl:aan alkoholia. Laitoin siis 19g kuivaa ruusujuurta vajaaseen 4 dl:aan alkoholia. Ohjeessa neuvottiin käyttämään vähintäänn 40% vahvuista alkoholia. Itse käytin paremman puutteessa 38% vahvuista Saunalahden kirkasta viinaa. Tämän jälkeen pullo suljetaan hyvin ja juurien annetaan uuttua noin 5 viikkoa. Pulloa ravistetaan päivittäin.
 
 
6. Siivilöinti
 
Viiden viikon uuttumisen jälkeen uutteen väri oli muuttunut tummaksi ja se tuoksui makealle ruusulle. Siivilöin ja pullotin uutteen ja hävitin siivilään kertyneen juurisilpun sen jälkeen, kun olin puristanut siitä loputkin "mehut" irti. Tämän jälkeen uute on käyttövalmista.
 
 
Käyttö
 
Edellä kerrotulla ohjeella valmistetun uutteen suositeltu päiväannos on 1 teelusikallinen 1-3 kertaa päivässä. Sitä suuremman annoksen hyötysuhde ei ole merkittävä, sillä kehoon imeytyy vain rajallinen määrä vaikuttavia aineita kerralla. Annoksen voi sekoittaa esimerkiksi teehen, jolloin alkoholi haihtuu pois ja jäljelle jää ruusujuuren vaikuttavat aineet.
 
Ruusujuuren psyykkistä- ja fyysistä suorituskykyä parantava vaikutus kerta-annoksena alkaa noin 30 minuutin kuluttua ja kestää noin 4-6 tuntia. Sen käyttö on täysin turvallista. Ruusujuuren ei ole todettu aiheuttavan minkäänlaisia haittavaikutuksia edes pitkäaikaisen ja säännöllisen käytön myötä. Se ei aiheuta myöskään riippuvuutta. Ohjeen mukainen käyttö pitkänä kuurina antaa yleensä parhaan tuloksen.
 
Tutkimukset
 
- V. Darbinyan, G. Aslanyan, E. Amroyan, E. Gabrielyan, C. Malmström ja A. Panossian: Clinical trial of Rhodiola rosea L. extract SHR-5 in the treatment of mild to moderate depression
 
Nettilähteet
 
- Bertalan Galambosi, Ruusujuuri siirtyy tuntureilta peltoon. Koetoiminta ja käytäntö 2002 (pdf)
- Antti Hannukkala ja Irja Mäkitalo, Lappilaisia kokemuksia piharatamon ja ruusujuuren viljelystä. Koetoiminta ja käytäntöä 2005 (pdf)
- Luontaistuotteet.org: Ruusujuuri tuo arktista energiaa
- Luomu.fi: Ruusujuuri
- Suomalaisen kasvattajan sivusto: http://personal.inet.fi/koti/sini.marjanen/rrfin.htm
- Adaptogeenit.com: ruusujuuri
 
Kirjallisuutta
 
- Brown R.P., Gerbarg P.L. & Ramazanov Z. 2002. Rhodiola rosea: A Phytomedicinal Overview. HerbalGram No.56 Pp. 40-52.
- Dragland, S. & Galambosi, B. 1996. Rosenrot. In: Produksjon og forste-foredling av Medisinplanter. Forskningsparken i Ås AS. Pp. 143-145.
- Galambosi, B. 2002. Ruusujuuri siirtyy tuntureilta peltoon. Koetoiminta ja Käytäntö 59, No 1., s 10. Maaseudun Tulevaisuus Liite 18.3.2002.
- Galambosi, B. (toim.) 2003: Adaptogeenirohdoskasvien viljelytutkimus Mikkelissä. MTT selvitykset (painossa).
- Lange, D. 1998: Europe´s medicinal and aromatis plants: their use, trade and conservation. TRAFFIC International, p.77.
 

 
Siirry takaisin kirjoituksiin tästä
 
  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
                      
 
©2018 Wild Adventures North - suntuubi.com