Näin syntyi sarjatuotettu ja verkkokaupasta saatava keitinlaatikko

"Mistä keitinlaatikoita voi ostaa?"

Tätä ovat hiihtovaellusteni asiakkaat kyselleet minulta vuosien varrella usein. Kun riittävän monta kertaa olin joutunut tuottamaan pettymyksen kertomalla että kyse on erikoisvarusteesta, jota ei retkeilykauppojen valikoimasta löydy, päätin itse tehdä jotain asialle. Enpä arvannut miten hienoon alan ammattilaisten keskinäiseen yhteistyöhön lopulta päätyisin mukaan. Enkä osannut edes haaveilla, miten upea lopullisesta valmiista tuotteesta tulisi!

1,5 vuotta kestäneen prosessin lopputuloksena on enemmän kuin pelkkä keitinlaatikko: AURORAW premium keitinlaatikko on arktisen vaeltajan keittiö, joka on turvallinen, kestävä ja kevyt. Se on monipuolinen, yhteensopiva eri keitinmallien kanssa ja sisältää toiminnallisia innovaatioita.

Lähtökohdat

Kuvassa minä ja Sakke Raappana lämmittelemme teltassa Osuuspankin talletuslokeron äärellä kevättalvella 2021 Käsivarren erämaassa. Myöhemmin hänestä tuli luottoparini, jonka kanssa olemme yhdessä yltäneet yhä äärimmäisempiin suorituksiin Lapin erämaissa seikkaillen. Saken insinööriaivoilla oli vaikutuksensa laatikon luomisprosessiin, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan.

On selvää etten itse ole insinööri. En myöskään metallimies. Enkä varsinkaan ole keitinlaatikoiden asiantuntija, vaikka sellaiselta ehkä yritinkin yllä olevan kuvan tilanteessa näyttää (ks. Saken hellyyttävä video kohdasta 34:52 eteenpäin). En itse edes omistanut oikeaa keitinlaatikkoa. Olin sinnitellyt Torista ostamallani pankin talletuslokerolla, joka ajoi asiansa tyydyttävästi. Opastamani hiihtovaellukset olivat toistaiseksi tukeutuneet varaustupiin, joten keittimet ja keitinlaatikot olivat jääneet vain vähäiselle huomiolle.

Mutta tiedän, mikä olen: visionääri ja bisnesmies. Uskon että kova työ palkitaan ja oikeiden henkilöiden avulla voimme yhdessä päästä miten pitkälle vain!

Toki ihan tavallinen laatikko ei riittäisi

Keitinlaatikon mallin pitäisi olla niin uskottava, että se kelpaa kovemmankin luokan tekijöille. Siispä ihan ensimmäiseksi konsultoin Korpi-Jaakkoa. Suomen johtavan arktisten retkikuntien asiantuntijayrityksen, Ankarat Avotunturit, eräopas Jaakko Heikka antoi minulle suuntaa antavat mitat ja kertoi, mitä ominaisuuksia hyvältä laatikolta vaaditaan.

Vaikein tehtävä

Odotettua vaikeammaksi tehtäväksi osoittautui sellaisen metallialan yrityksen löytäminen, joka ottaisi tehtävän laatikon suunnittelusta ja sarjatuotannosta vastaan. Istuin lounaalla Ulkoilma Akatemian Vesan kanssa ja purin turhauttavaa tilannetta. Suurin osa yrityksistä ei vaivautunut edes vastaamaan yhteydenottooni. Projektini oli niin pientä nappikauppaa yritysten pyörittämiin tuotantomääriin verrattuna, ettei se herättänyt kenenkään kiinnostusta.

Vain 20 päivää tuota hetkeä myöhemmin yllättävä poikkeus löytyi lopulta aivan läheltä. Armoitettuna Lokakuun 23. päivänä 2023 Jyväskylässä sijaitseva S&W Metalko Oy vastasi sähköpostiini, kertoi näkemyksensä asiaan metallialan ammattilaisen näkökulmasta ja kutsui tapaamiseen. Niin monen vesiperän jälkeen heidän osoittamansa kiinnostus keitinlaatikoita kohtaan tuntui hyvältä, vaikka suunnittelun ja tuotannon osalta olikin vielä paljon kysymysmerkkejä ilmassa.

Magneetit

Urho Kekkosen kansallispuistossa tammikuisella kuutamovaelluksella 2024 ryhmässäni oli insinööritaustainen eräopasopiskelija Jarkko Juntura työharjoittelussa. Pyysin häntä esittelemään asiakkaille keitinlaatikon toimintaperiaatteen ja keittimen sytytyksen. Ja taivas varjele mitä sieltä tulee!

Jarkko kaivoi ahkiostaan Bauhausista ostamansa punaisen Toolboxin, josta hän oli tuunannut keitinlaatikon. Optimus Polaris oli lätkäisty laatikon pohjaan kiinni kolmella supermagneetilla, jotka olivat kuin luodut keittimen jalaksille. Toolbox ja magneetit keittimessä eivät olleet minulle uusi asia, mutta tuossa hetkessä koko ajatuksen nerokkuus iski tajuntani häkkiin kuin nuoren Granlundin ilmaveivi. Magneettien ansiosta keittimen pystyi portaattomasti lukitsemaan paikoilleen haluttuun kohtaan.

Mukana vaelluksella oli Jarkon lisäksi myös toinen insinööri, kukas muu kuin Sakke Raappana (ks. Saken video vaellukselta). On onnenpotku kun saa kahden insinööriaivoilla varustetun älykkään ihmisen kanssa viettää iltoja kansallispuiston tunnelmallisissa varaustuvissa ja sparrata ajatuksia magneeteista ja muista yksityiskohdista. Luonnon keskellä syntyvät parhaat ideat.

Vaelluksen jälkeen kysyin S&W Metalko Oy:lta pystyvätkö he suunnittelemaan magneettipidikkeitä eri keitinmalleille. He vastasivat, että olisi parempi suunnitella yksi magneettipidike, joka sopii kaikkiin keitinmalleihin. Heidän insinöörinsä otti haasteen vastaan ja esitteli todella yksinkertaisen mutta nerokkaan ratkaisun. Kuvassa on magneetin prototyyppi.

Koska magneetti ei tartu alumiiniin ja grammojen vuoksi koko laatikkoa ei voi tehdä teräksestä, oli laatikon rakenne suunniteltava uudelleen.

Johdatus

Helmikuussa 2024 oli Joensuun Pyhäselän jäällä pakkasta -28 astetta. Olin vihdoinkin päässyt osallistumaan Ankarat Avotunturit Johdatus arktiseen hiihtovaeltamiseen -kurssiin, johon olin aikaisempina vuosina estynyt pääsemästä joko sairastumisen tai kalenteriongelmien takia. Tunnelmallisessa Spitsbergen teltassa, MSR Whisperliten hohkatessa lämpöä, keskustelimme Korpi-Jaakon kanssa keitinlaatikoista. Silloin sain ratkaisevia oivalluksia, joiden myötä laatikon ulkomitat asettuivat lopullisen version raameihin.

Jaakon lainaaman laatikon korkeus, joka oli jo kerran toiminut mallina S&W Metalko Oy:n suunnittelupalaverissa, oli kuulemma mitoitettu kattilasarjalle, joka on jo poistunut markkinoilta. Oli löydettävä nykymarkkinoilla suosittu, laadukas ja kokonsa puolesta lumen sulatukseen soveltuva kattila, jolle uusi laatikko mitoitettaisiin. Jaakko antoi muutaman kattilasuosituksen, joista kaksi valikoitui mittamalleiksi. Tässä olisi tilaisuus samalla saada laatikosta korkeutta ja grammoja pois.

Lisäksi laatikosta olisi varaa ottaa pituutta pois. Keittimille varattu tila pysyisi samana, sillä sentit otettaisiin pullolle varatusta tilasta, laatikon päädyn ja pullon väliseinän välistä. Kuljetustilanteessa tilaan mahtuisi kahden pullon sijaan jatkossa vain yksi pullo, mutta toisen pullon voi kuljetuksen ajaksi laittaa keitinten tilaan. Taas päästäisiin grammoista eroon ja laatikosta tulisi kompaktimpi ahkioon mahduttamisen kannalta.

Häkä, teho ja optimaalinen ritilän korkeus

Normaalisti kattilat lepäävät keittimen astiankannattimien päällä. Tästä kuitenkin aiheutuu häkää, mikä on ongelmallista teltan sisällä. Jaakko vinkkasi minulle lähes satasivuisen tietopaketin keittimistä, teltoista ja häkäkaasusta: Roger Caffinin tutkimus "Stoves, Tents and Carbon Monoxide – Deadly or Not?" Kävi ilmi, että tutkimuksia samasta aiheesta on dokumentoitu jo 1940-luvulta alkaen.

Pyhäselän jäällä Jaakko antoi vihreää valoa ajatukselle keittimen ja kattilan väliin tulevasta ritilätasosta ratkaisuna ongelmaan. Jos kattilan voisi ritilän avulla saada sopivalle korkeudelle, saattaisi syntyä vähemmän häkää. Ritilässä on muitakin etuja. Se antaa kattiloille tukevamman alustan verrattuna keittimien omiin astiankannattimiin. Se myös mahdollistaa kattilan pitämisen liekin sivussa tai pois liekiltä.

Mittausten perusteella kattilan pohjan ja polttimen välisen etäisyyden raja-arvoksi on osoitettu noin 12 millimetriä. Tätä suuremmalla etäisyydellä häkäarvot pienenevät selvästi (HUOM! Myös keitin- ja kattilamallilla on huomattava vaikutus!). Ei kuitenkaan ollut vielä tiedossa, kuinka korkealle ritilän voisi laittaa, kunnes liekin teho ei enää olisi riittävä nopeaan lumen sulatukseen.

Tämän haasteen pohtimista jatkettiin myös työharjoittelija Jarkon ja asiakkaiden kanssa kauden toisella UKK-puiston kuutamovaelluksella saunoessamme täydenkuun alla Luirolla. Asiakkaana ollut Markku esitteli omaan käyttötarkoitukseensa sopivan ja näppärän keitinlaatikkonsa. Minusta alkoi tuntua, että omassa laatikkoprojektissani oltiin menossa väärään suuntaan. Tällä menolla laatikko tulisi palvelemaan vain pientä porukkaa ja hyvin kapeaa käyttötarkoitusta.

Optimaalista millimetrin tarkkaa korkeutta tuntui olevan mahdotonta selvittää mittauksilla. Sehän riippuisi niin monesta asiasta: ilman lämpötilasta, keittimestä, kattilasta ja vaeltajan subjektiivisesta mielipiteestä, mikä on hänen mielestään riittävän tehokasta lumen sulattamista.

Tehdään ritilän korkeudesta säädettävä

Vaelluksen jälkeen istuin taas jo tavaksi muodostuneella lounaalla Ulkoilma Akatemian Vesan kanssa. Yhtäkkiä tajusin ettei laatikon suunnittelua ole rajoittanut mikään muu kuin oma mieleni. Olisi ajateltava "laatikon ulkopuolelta". S&W Metalko Oy on moderni täyden palvelun metallitalo, joka tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin mihin ruuvipenkin ja kumivasaran varassa työskentelevät harrastajat ovat tottuneet. Kunnianhimoisimmatkin ideat olivat toteutettavissa, kunhan ne vain pysyivät fysiikan lakien ja budjetin rajoissa. Tämä oli tullut minulle jo selväksi heidän kanssaan käymissäni suunnittelupalavereissa. Niin löytyi ratkaisu: tehdään ritilän korkeudesta säädettävä!

Säädettävyyden ansiosta laatikko sopii monille eri keittimille. Kukin käyttäjä voi itse valita mieleisensä korkeuden ritilälle. Tällöin korkeutta ei tarvitsisi miettiä pelkästään lumen sulatuksen kannalta. Ritilän saisi halutessaan vielä paljon korkeammalle, jolloin alkaa löytyä sopivia korkeuksia myös eri ruokien valmistamiseen. Useimpien keitinmallien kohdalla ritilän saa asetettua myös suunnilleen astiankannattimien tasolle. Ritilä ei kuitenkaan ole koskaan etukannen päällä olevan pullon tiellä, kun laatikko lyödään kiinni.

Kohti prototyyppiä

Kun vuoden 2024 hiihtovaelluskausi oli saatu pakettiin, alkoi kuva keitinlaatikon lopullisesta mallista olla jo melko kirkas. Nyt päästiin valmistelemaan ensimmäistä prototyyppiä. Kuvassa S&W Metalko Oy:n suunnitteluhuoneen pöydällä näyttäisi olevan Jaakon lainaama laatikko. Keittimiä on hankittu malliksi neljä erilaista: MSR Whisperlite, MSR XGK EX, Soto Stormbreaker ja Primus Omnifuel. Keitinlaatikolle sopivat kattilatkin ovat löytyneet. Se tultaisiin mitoittamaan MSR Ceramic Pot 2.5l ja Sea to Summit SIGMA POT 2.7l kattiloille siten, että kumpikin mahtuu keittimen sisään sen ollessa kiinni.

Yhden keittimen malli

Kesäkuussa 2024 teimme Sakke Raappanan kanssa Suomen pisimmän ja erämaisimman kanoottiseikkailun. Maisemakuvista voisi päätellä tunnelman olleen seesteinen meloessamme Inarijärvellä. Totuus oli jotain aivan muuta. Meloessamme loputtomalta tuntuvaa Lapin merta, Sakke haastoi ajatuksiani keitinlaatikosta sen, minkä pystyi. Niin tuli osoitetuksi, että olin huomioinut keitinlaatikon suunnittelussa aivan kaiken minkä vain huomioida voi. Tai sitten en. Myönnetään, että kuukausia jatkuneesta prosessista huolimatta Sakke onnistui löytämään ajattelustani aukkoja, joita en ollut ottanut huomioon. Ja hyvä niin!

Emme ole varmaan vieläkään 100% samaa mieltä kaikista yksityiskohdista. Mutta yhden merkittävän ison päivityksen Sakke onnistui vielä tässä kohdassa projektia ajamaan sisään. Hän nimittäin sai minut vakuuttuneeksi siitä, että kannattaa tehdä laatikosta myös yhden keittimen malli. Aioinkin sen tehdä, mutta joskus tulevaisuudessa. Tarkemmin asiaa mietittyäni päädyin jo reissun päältä laittamaan S&W Metalko Oy:lle viestiä aiheesta. Niin yhden keittimen laatikko saatiin mukaan jo ensimmäiseen tuotantoerään kahden keittimen laatikoiden kanssa. Kiitos Sakelle!

Prototyyppi nro 1

Elokuussa 2024 saatiin vihdoinkin ensimmäinen prototyyppi. Otin siitä kolme kappaletta, joista yhden lähetin Sakelle tutkittavaksi ja yhden annoin Ulkoilma Akatemian Vesalle.

Tässä ritilän virkaa toimittaa levy, jonka heikkoudet olivat ilmeiset. Levyn vuoksi sekä lämmön ohjautuminen kattiloille että ilmakierto keittimille häiriintyy.

Kuvaan on päässyt myös Optimus Polaris, joka on viides suunnittelu- ja mitoitustyöhön käytetty keitinmalli.

Hitsausvääntymiä ja löysiä kansia

Itse valmistetut laatikot ovat perinteisesti 1-1,5 mm alumiinia. Grammanviilaussyistä valitsimme kunnianhimoiseksi tavoitteeksi rakentaa kestävän laatikon 0,70 mm alumiinista. Se tulisi aiheuttamaan haasteita, mutta meitä ei rajoittaisi ainakaan koneiden ja metallinkäsittelyn ammattitaidon puute.

Laatikon piti alun perin olla hitsattu, mutta hitsaus aiheutti rakenteeseen vääntymiä. Prototyyppiä kootessa se päätettiin lennosta tehdä niittaamalla.

Ritilän kannattimet jouduttiin suunnittelemaan kokonaan uudelleen, koska 0,70 mm alumiini oli aivan liian ohutta niihin.

Pohja vuotaa

Ei mennyt aikaakaan, kun Sakke jo laittoi viestiä, että laatikon pohja vuotaa. Seikkaileva insinööri oli näemmä tyypilliseen tapaansa suorittamassa laatikolle perusteellisia testejä, samoin kuin kaikille muillekin hankkimilleen varusteille.

Ei kuitenkaan hätää. Prototyypin ei-tiiviys oli jo tiedossa, sillä yksi rakennetta koskeva kysymys oli vielä ratkaisematta: mihin magneetit kiinnittyvät? Prototyypeissä oli magneetteja varten lisätty keitintilan pohjan päälle erillinen kuumasinkitty levy. Tehtiin laskelmat, toisiko se levyyn verrattuna lisää painoa, jos koko laatikon pohjakaukalo tehtäisiin tiiviiksi hitsatusta 0,60 mm kiiltohehkutetusta ferriittisestä ruostumattomasta teräksestä, jonka päälle laatikon alumiinirunko koottaisiin niittaamalla. Tultiin lopputulokseen, että vaikutus painoon on vain +10 g. Näin päädyttiin laatikon pohjan lopulliseen rakenteeseen.

Ympyrä laajenee

Oli aika esitellä prototyyppi laajemmalle ryhmälle kollegoita. Tein videotervehdyksen, jonka lähetin suunnilleen kaikille tuntemilleni suomalaisille eräopasyrittäjille ja muille kokeneille seikkailijoille, joiden tiesin tekevän talvivaelluksia. Koska malliin pystyi vielä vaikuttamaan, oli tärkeää ottaa mahdollisimman moni kollega mukaan ja kuunnella heidän ajatuksiaan.

Vastaanotto ja jatkosuunnittelu

Projekti sai positiivisen vastaanoton. Laatikon ominaisuudet vaikuttivat olevan kauan kaivattu ratkaisu tyypillisiin puutteisiin, mitä keitinlaatikoihin oli liittynyt.

Jo aiemmin mainittujen tahojen lisäksi suunnitteluun antoi oman panoksensa ideoillaan, haastamisellaan ja tietotaidollaan Sakke Raappanan johtama suomalainen Huippuvuorten retkikunta Arktinen Taival, jonka jäsen itsekin olin retkikunnan kuntovastaavan roolissa. Saken ja minun lisäksi siihen kuuluivat:

• Retkikunnan jäätikkövastaava, retkeilytoimittaja ja -kirjailija Ossi Määttä
• Retkikuntalääkäri, lääketieteen tohtori, hiihtovaeltaja ja Youtubettaja Markus Atula
• Retkikunnan ensihoitovastaava, ensihoitaja, ensihoidon kenttäjohtaja, eräensiavun kouluttaja ja eräopas Tommi Ulmanen
• Retkikunnan jääkarhuvastaava, suurriistaan erikoistunut metsästäjä, metsästyksen valvoja sekä suurpetoyhdyshenkilö Samuli Raappana

Myös Korpi Outdoors eräopas Vesa Nieminen ja Kelo Outdoors eräoppaat Jere Simola ja Noora Santavuori osallistuivat projektiin omilla vastauksillaan. Hakiessani piikiviä ja karkkuja ent. Karu Survivalin eräopas Mikko Kettuselta, minulla sattui olemaan peräkontissa prototyyppi ja sain myös häneltä hyvät kommentit mallista. Myöhemmin Jyväskylässä järjestetyssä eräoppaiden ensiapukoulutuksessa autoni peräkontin äärelle kokoontui prototyyppiä katselemaan ja projektista keskustelemaan mm. Erätaival / Outdoor Empire Oy eräopas Minna Jakosuo.

Kollegoiden avulla jatkosuunnittelussa päädyttiin vielä seuraaviin parannuksiin:

• Kantolenkeistä tehtiin ekstrapitkät, jotta niihin pystyy tarttumaan tarvittaessa vaikka paksuilla kintailla.
• Kahvojen kiinnityksestä tehtiin kestävämpi.
• Kannen sivuille laitettiin vaijerit, jotka pitävät kannen pystyssä kun se avataan. Vaijerit saa halutessaan myös irti.
• Kanteen tehtiin lukitusmekanismi.

Modulaarisuus

Prototyypin katselmuksessa tuli puheeksi laatikon "kätisyys". Optimus Polariksen ja muutaman muun keitinmallin polttoainepulloa ei saa mielekkäästi vasemmalla puolella olevan väliseinän taakse, toisin kuin esimerkiksi MSR:n pullot, koska niiden letkut lähtevät eri suuntaan. Olisiko siis tehtävä kaksi versiota, joissa väliseinät ovat eri puolilla?

Jälleen koin havahtumisen siihen, että oli purettava oman mielen rajoitteet ja ajateltava "laatikon ulkopuolelta". Idea tuli S&W Metalko Oy:n insinööriltä: tehdään väliseinästä ja ritilänkannattimista modulaariset, jotta käyttäjä voi itse vaihtaa laatikon "kätisyyden" ilman erillisiä työkaluja. Heureka!

Uudelleensuunnittelu otti rutkasti aikaa ja laatikon valmistuminen myöhästyi alkuperäisestä aikataulusta, mutta idea oli niin hyvä, että odottaminen kannatti.

Palotestit ja kansien sulkemisjärjestys

Mallina käytetyistä itse valmistetuista laatikoista prototyyppiin oli periytynyt tuttu kansien sulkemisjärjestys: ensin suljetaan etukansi ja sen päälle suljetaan yläkansi. Prototyyppiin kantaa ottaneet kollegat esittivät ajatuksen, olisiko laatikko turvallisempi jos sulkemisjärjestys olisi päinvastainen? He olivat aivan oikeilla jäljillä. Tekemämme palotestit osoittivat seuraavaa:

Intuitiivisin ja tehokkain tapa hallita paloa on lyödä ensin kiinni yläkansi ja sitten sen päälle etukansi. Laatikossa jossa sulkemisjärjestys on toinen, on vaarana että yläkannen sulkemisen jälkeen ei etukansi mene enää kokonaan kiinni ja palo saa happea sen raosta. Siispä kansien sulkemisjärjestys päätettiin vaihtaa lopulliseen versioon.

Prototyyppi nro 2

Marraskuussa 2024 saatiin ulos viimeinen prototyyppi, joka oli jo niin lähellä lopullista versiota, että ennakkomyyntikampanja aloitettiin siitä otetuilla kuvilla 29.11.2024. Keitinlaatikon julkistaminen keräsi paljon hyvää palautetta alan harrastajilta.

Ja heti mokasin! Esittelin keitinlaatikkomme ylpeästi MAAILMAN ENSIMMÄISEKSI sarjatuotetuksi ja verkkokaupassa saatavaksi keitinlaatikoksi. Sitten sain kuulla, että Ankarat Avotunturit myi sarjatuotettua keitinlaatikkoa omassa verkkokaupassaan silloin, kun Kari "Vaiska" Vainio oli puikoissa. Auts! Noille varpaille viimeisenä halusin astua. Ei siksi että Vaiska söisi minut, vaan siksi koska pidän hänen (ja hänen jatkajiensa) työtä suuressa arvossa. Muistan kyseisen verkkokaupan (joka oli muuten mainio!), mutta en tiennyt että siellä on myyty myös keitinlaatikoita. Poistin äkkiä sanat "maailman ensimmäinen" omasta suuruudenhullusta mainoslauseestani.

Mielestäni maininnan ansaitsee myös:

• Absidi Finland, joka on edelläkävijä hienojen laatikoiden tekemisessä ja myymisessä
• Arctic Kitchen System
• Myynnistä poistunut Primus Expedition Box

Viime hetken viilauksia 

Prototyypin katselmuksen myötä päätettiin tehdä vielä muutama viime hetken viilaus lopulliseen versioon:

• pari kulmaa pyöristetään ja kahvan mutterit vaihdetaan sirompiin
• kannen lukitus toteutetaan sivuille tulevilla rosterilinkuilla
• pullon väliseinän alareunaan lisätään tiiviste
• magneettien pidikkeet tehdään 3mm sijaan 1,5mm paksusta materiaalista
• ritilä tehdään 5mm sijaan 3mm rosterista
• logosta tehdään isompi ja helpommin luettava

Riisuttu malli

Keitinlaatikon julkaisulla ja ennakkomyyntikampanjan aloituksella ennen tuotantoon viemistä oli se etu, että pääsin hyödyntämään somessa syntyneessä keskustelussa esiin tulleet asiat. Jonkin verran tuntui olevan kysyntää riisutulle mallille ja halusin vastata tähän kysyntään. Siispä laatikossa olevista kiskoista, joihin ritilänkannattimet ja pullon väliseinä kiinnitetään, tehtiin irrotettavat. Ruuvaamalla ne irti, käyttäjä voi halutessaan keventää laatikkoa yli 240 grammaa.

Lämpökokeita

Pohdintaa syntyi myös siitä, miten paljon keitinlaatikon pohja kuumenee. Suuntaa antava vastaus saatiin omilla mittauksilla, joissa pohjan lämpötila pysyi 30-40°C välillä.

Tekoäly keksii AURORAW brändin

Kun kävin näyttämässä prototyyppiä Arktinen Taival Huippuvuorten retkikuntamme jääkarhuvastaava Samuli Raappanalle, hän heitti ilmoille idean: tässä on ainutlaatuinen laatikko, joka kannattaisi brändätä jotenkin. Idea oli hyvä! Itse kun olin ajatellut myydä vain "keitinlaatikkoa".

Annoin ChatGPT:lle tehtäväksi ehdottaa nimeä uudelle brändille, jonka alla voisin myydä keitinlaatikoita ja muitakin kotimaisesta tuotannostamme tulevia varusteita. Nimen pitäisi viestiä, että varuste on suunniteltu kestämään ja toimimaan luotettavasti ääriolosuhteissa. Sen pitäisi soveltua kansainvälisille markkinoille ja sisältää nokkelan englanninkielisen sanayhdistelmän.

Ehdotusten joukosta silmiini pomppasi AURORAW. Kysyin, mitä se tarkoittaa? Tekoäly vastasi:

Nimi syntyi yhdistämällä sanat aurora ja raw. Aurora viittaa revontuliin, jotka valaisevat arktisia öitä ja tuovat mieleen pohjoisen luonnon kauneuden ja mystiikan. Raw, eli "raaka", taas kuvaa luonnonläheisyyttä, kestävyyttä, omistautumista, vahvuutta ja aitoutta ilman ylimääräisiä hienouksia.

Jackpot! Se kuvaa juuri niitä elementtejä, joita brändimme edustaa.

Seikkailuvaruste

Annoin ChatGPT:lle tehtäväksi ehdottaa nimiä uudelle verkkokaupalle, joka on erikoistunut varustamaan kaikenlaisia seikkailijoita, kuten arktisia retkikuntia, selviytyjiä ja puskatemppuilijoita. Ehdotukset olivat ensin hulvattomia: "Äärialueen Tarvikepaja", "Huurteinen Huoltoasema" ja "Pohjolan Pärjääjän Kauppa".

Pienen ohjeistuksen jälkeen alkoi ehdotuksissa olla jotain järkeä. Järjestin Instagramissa äänestyksen neljästä ehdotuksesta: "Seikkailuvarustamo", "Seikkailuvarusteet", "Retkikuntavarustamo" ja "Retkikuntakauppa". Äänestyksen voitti "Seikkailuvarusteet" ja otin vapauden lyhentää sen muotoon Seikkailuvaruste.

Kasvavassa valikoimassa alkaa olla AURORAW keitinlaatikoiden lisäksi muitakin erikoisvarusteita, joita et Suomessa muualta saa. Etunamme on mahdollisuus testata kaikki myymämme varusteet erämaiden olosuhteissa omien ryhmiemme ja yhteistyökumppaneidemme toimesta.

AURORAW ja Seikkailuvaruste logot on luonut Vestian Ahola.

Vinkki

Turvallista keittimien ja keitinlaatikon käyttöä opit esimerkiksi meidän Talvivaelluskurssilla. 

Retkikuntatason koulutusta saat Ankarat Avotunturit Johdatuskurssilla.

Sähköpostilistallani saat kuulla vaellusvinkkejä

Sähköpostilistallani on hyvä meininki! En lähetä pelkkiä mainoksia, vaan enimmäkseen hyötysisältöä. Jos et saa viestejä pitkään aikaan, tarkasta roskapostikansiosi. Viesteihini saa vastata ja minä vastaan sinulle takaisin. Voit erota listalta milloin haluat.